Unta, unta ja lisää unta. Luntaki vois tulla

Viimeiset viikot on menny ihmetellessä, kun väsyttää niin jukelittomasti, muttei unta tule. Johtuneeko siitä sitten, kun ressaa ja ei oo menny ihan viimeisimmän päälle jutut, joita ollut nyt meneillään.

Turhautumisen tunne oli aika valtava, mutta piti lopuksi niellä ylpeytensä ja pyytää apuja noitten kouluhommien kanssa, taas. Oon yrittänyt viime viikon ja tämän viikon lueskella niinkin rakasta aihetta, kuin anatomiaa ja fysiologiaa. Tämän, jos jonkun olisin halunnut onnistuvan niin, että olisin päässyt ihan luennolle.. mutta eipä voi mitään, yksin hajoilua ja seinään heittelyä ollut siis ilmassa ja raa'asti.. XD

Voi apua anteeksi, naurattaa vaan ihan liikaa kaiken lukeman jälkeen.. X''DDD löytyi  vähän googlettamalla tämmöinenkin teoria aivojen eri alueista. 

Viime viikolla oli jotain muutakin. Minä vakuutusasioita hankalana pitävä ja muutenkin vähän asioita tutkineeni en oikeastaan osannut ajatella tämmöistäkin sotkua kaiken muun päälle.

Isoveljen sanojen mukainen "hömppävakuutukseni" loppui viimein ja siitä jo jokin aika sitten kävin teettämässä uuden vakuutuksen. Inhottavaa, kiusallista ja turhan virallista touhua. Siellä meni melkein tunti kaikkine typerine selityksineen. ´___`

Rehellisesti sanottuna omaa tietämättömyyttäni ei tullut mieleenkään, että voisin olla liian sairas saamaan tavallista sairaskuluvakuutusta itselleni. Minä mitään sairas ole. Kuitenkin enemmän asiaa ajatellen.. no. Kaveri sanoi tuossa viime viikolla hyvin, että eiväthän kyseiset laitokset mitään hyväntekeväisyyttä tee, rahankuvat silmissä vain. Ja niinhän se on, ikävä kyllä. Pitää mennä takaisin ja kysellä, että saanko tällä terveydelläni sitten yhtikäs mitään vakuutusta itselleni
Kahden viikon päästä pitäis olla katsomassa Musea Hartwall-areenalla, niin harmittihan tommonen päätös sitten. Ajattelin, että tuolla reissulla törsään ja ettin ihmisille lahjoja ja muuta. Onnekseni porukat lupailivat auttaa noiden kanssa, ei yksin tarvi murehtia.. Oon kyllä sillä tavalla onnekas.

Yks suosikkibiiseistäni Muselta, videokin on niin jäätävä.

Tosin ihan minuutti sitten eräs vanha luokkalaiseni tuli kysymään, että olisiko töiden puutetta. Tuli vähän puun takaa, mutta totta mooses jos vain joku minut selkävammaisena ja opiskelijana toistaiseksi ottaa johonkin hommiin, niin käyhän se. Ilta/yöhommista olisi kuulemma kyse, muuta en oikeastaan tiedäkään vielä, pitääpä katsoa. Ei haittais ylimääräinen taskussa yhtään.


Oli hauska huomata taas, kun verikokeissa kävi, miten ajatuskin siitä, että joku törkkää neulan sun käteen ja veri valuu putkeen, alkaa oksettaa :D siis hyi kauhea sentään, meinas laatta lentää. Mua ei häväytä toisen ihmisen pistäminen tai verinäytteen otto, mut en tiedä sitten, mikä omalla kohdalla tekee siitä niin kamalaa.

Pieniä iloja täältä arjesta onneksi löytyy. Oon alkanut katsomaan Nip/Tuckkia oikein kunnolla, kun sitä Netflixistä löytyi. Muistan, kuinka sitä tuli telkusta joskus aikaa sitten ja äitini mielestä kyseinen sarja oli ihan sairas. No onhan se, mutta hyvällä tavalla. =D

Adventure Timen aivottomuus on myös ollut aika aktiivisesti mukana, tuulettaa hyvin päätä punaosluista ja keskushermoston toimintatavoista. Noihin tehtäviin on tosi vaikea keskittyä välillä. Kivointa on kuitenkin ollut se, miten on tullu tosi monien ihmisten kanssa oltua yhteyksissä. Pelaten kimpassa tai viestitellen, soitellen myös. Joulu ja uusvuosi tulee, lähes koko kuukausi on täynnä, mikäli rahat antaa myöden.  Täytynee siis toivoa salaa, että tuo oma kunto kestäis ja saisin hetkeksi jotain töitä ja samalla kykenisin kulkemaan harjoittelussa.. vähän mietityttää kyllä, mut koettamalla, eipä sitä muuten voi tietää.

Myönnän sen, pelattua on tullut kyllä ihan kiitettävästi. Pystyy kaiken myllerryksenkin keskellä uppoutumaan ja unohtamaan kaiken ikävän hetkeksi. Vielä kun on kauheeta läppää ja vielä kamalampaa seuraa niin voila.♥

Aktiivisuuden multiräjäytys

Tahtoisin vain kirjoittaa omaelämänkerran.. mutta ehkä hillitsen. ;u;

Jup, oikeastaan vasta tässä pari päivää on itsekin ehtinyt hengähtää koneella oikein kunnolla sitten Desuconin. Kotiuduin kyllä reissusta viime viikon perjantaina, mutta eipä sitä ole ehtinyt turhia horista. Vasta eilen sain lisättyä kuviakin vähän pitkin internettiä Sibeliustalon syövereiden tapahtumista, joita piti vähän ikuistaa.

Joten tässä tämmöinen lyhykäinen katsaus parin viikon taa.
Okei, eli siis Desuconhan oli oikeasti ihan unelmien täyttymys! Yks parhaimmista coneista kyllä koskaan, vaikka vastoinkäymisiäkin oli.. Paikalla olleet tietävät, mistä puhun. En siitä sen enempää halua tässä kertoa. Täytyy vaan sanoa, että pienen ihmisen saa kyllä onnelliseksi pienistä asioista aina joskus. Tai no, pienistä ja pienistä..

Se valtava hyvänolon tunne siitä, että tiedät olevasi ihmisille rakas ja tärkeä.. Että pahoina hetkinä ihmiset tukevat ja näyttävät sen, että he välittävät ja pitävät itseäni heille rakkaana.. Voi helvetti, itkuhan tässä tulee silmään kun edes ajattelee. Oon kiitollinen teille jokaiselle, jotka olitte sinä viikonloppuna hengessä mukana, eritoten niille, jotka piditte huolen tästä pienestä ihmisen rääpäleestä ja nostitte ylös silloin, kun hätä oli suurin. En tiedä, kuulostanko nyt itsekkäältä kusipäältä, mutta se nyt ei ollut tarkoitus.

Iso kiitos kaikille Desuconista. Oli aivan huippua jakaa se viikonloppu kaikkien ihanien ihmisten kanssa.

Afille ja M:lle iso kiitos myös huolenpidosta ja siitä, että otitte meikäläisen vaivoiksi sinne koko Desun ajaksi, vaikka muuttokiireitä ja kaikkea. :3 Tulen viimeistään Frostiin taas ahdistelemaan teitä, eiku.. : D

*Afin blogi*

Jotta tämä ei menisi niin mahdottoman herkäksi ulinaksi, lisäilen nyt vähän kuvia tämän mahtavan reissun pääkohokohdasta, eli siitä itsestään, Desuconista.

Ensin pari sanaa ensimmäisestä cossistani, joka siis paljastui ihmisille vasta paikan päällä Desu-perjantaina ja sunnuntaina myös:

Elikkäs Tintti! Tähänhän idea tuli kaverilta. Molemmat vanhoina sarjan ja sarjakuvien ystävinä leffan julkistamisen myötä innostuttiin tästä asiasta. Itsellä jo kävi mielessä silloin, kun leffassa kävin loppusyksystä, mutta kaveri näki leffan sit vähän myöhemmin talvella. No, hullua yllyttämään ei paljoa tarvita..

 Joku kysyi, että miksi Ginger-look Tintille. Yllä oleva kuva on leffasta tempaistu, joten.. Homo-Ginger-Tintti-look vaan kolahti. Mutta että jäisi sitten vähän sarjaankin liittyen, jätin hintti-pisamat piirtämättä. XD

Peruukkinihan on oikeasti aivan liian pitkä Tintin Hintti-hyppyri-lookille, mutta noh.. Tiedättehän peruukit. Nytkin jo takaa aina välillä paistoi nätisti peruukin verkko (eli siis se missä toi kaikki karva on kiinni) joten ehkä mieluummin näin, kuin että se olisi kivasti näkynyt pitkin peruukkia.

Kaikki Tintti-kuvat mitkä tässä on, on otettu ihanan Iitun toimesta, hänelle kiitos mahtavista kuvista, tuli aivan loistavia, näytän jopa komealta! :'D

Rakas Milou sai myös ihan kivasti huomiota söpöydellään! :3

Dressman-tuuli, vielä puuttuu batistiini-kävely

Odotteli kapteenia saapuvaksi..

Tästä kuvasta tykkään, vaikka olikin enemmän salakuva.

Minullahan oli Desu-perjantaina mukana myös Kapteeni Haddock, joksi kaveri sitten tekeytyi. Mutta hänen kanssaan kunnon photoshoottia vasta myöhemmin, koska hän tahtoo korjata cossiaan vielä. :3

Tintti oli aivan huikea cossittava siinä mielessä, että ihmiset tulivat oikeasti juttelemaan ja puhuivat mukavia kuvien oton yhteydessä. Monella muullakin taisi siis muistua vanhat kunnon sarjakuvat ja piirretyt tämän illmestyksen myötä. Lisäksi sai kuulla vähän vanhemmaltakin väeltä ihania "lapsuudensankari yms"-kommentteja, joita ei ole muiden cossien kanssa (yllätys yllätys) tullut. Tuli oikeasti ihana fiilis.

LAUANTAINA taas oli oikein eeppisyyden multihuipentumaa vähän erilaisissa merkeissä. Meillä oli ehkä hienoin ryhmä missä olen koskaan ollut |'D nimittäinnn SOULLL EATERR.

Pari sanaa myös tästä cossista.

Eli siis nyt sanon tässä vielä, että minä olen tehnyt omaan pukuuni ainoastaan kengät ja muokannut peruukin. Sain ihanalta Lotalta lainaan kyseisen puvun. Jättisuuri kiitos♥

Rehellisesti sanottuna en tiennyt kyseisestä sarjasta vielä mitään silloin, kun ryhmään pyydettiin mukaan. Minulla ei ollut lauantaille muutenkaan suuria suunnitelmia ja muistin Lotan cossanneen Makaa 2010-vuonna. Ryhmähengen takia oikeastaan silloin halusin tähän ryhmään mukaan. JA KYLLÄ KANNATTI PERKELE. Oli nimittäin niin ihana päivä!

Olin ehtinyt ennen conipäivää katsoa ensimmäiset 11 jaksoa sarjaa ja tulin vakuuttuneeksi siitä, että sarjan katsomista kannattaa jatkaa conin jälkeen. Olen siis oikeasti maailman laiskin katsomaan mitään animea, koska olen oikeasti kranttu. Maka ei ollut yhtään hassumpi hahmo, tykkäsin siitä jopa. Pieni tissitön tyttö, just like me haha XD Nyt olen jälkeen päin ahminut sarjaa kaksin käsin. Crona on syönyt sieluni.

NO NYT NIITÄ KUVIA. Anteeksi nämä kauheat palopuheet, mutta halusin vain vähä avata näitä ennen kuvien lisäämistä niille, jotka ovat kiinnostuneita asuvalinnoistani.

..Derp kuva on Derp mutta se ei menoa haittaa.

Menetkös siitä

Ase ja sen kantaja.

Ainiin, ja kiitos sille random-ihmiselle joka sinä ihana lainasit minulle hanskoja photoshootin ajaksi ;___; ♥ unohdin ne kämpille ja sain ne vasta illalla, iski pienimuotoinen kriisi.. XD

..Koska niin eeppistä. 8D

Sarja on kyllä ihanan ilmerikas ja sitä ei onneksi unohdettu käyttää photoshootissa hyväksi!

Black Starin DA:ssa linkit kuvissa olleisiin ihmisiin <- koska olin laiska enkä jaksanut tähän heittää jokaisen kuvassa olleiden käyttäjien nickejä, ne löytyy siis kuvatekstistä. Lisäksi Justin Lawina meillä oli Joonas Penttilä, hänen oma bloginsa löytyy Tästä~

Kiitos ihmisille kaikille tasapuolisesti mahtavasta photoshootista ja ryhmähengestä. Tämä olisi mahtava kokea vielä joskus uudelleen.~♥

Conin jälkeen jäin vielä etelänpuoleen muutamaksi päiväksi tosiaan, hyppelehdin kaverilta toiselle ja kävin tuhlaamassa rahoja Helsingissä. Mistä tulikin mieleen, että vihaa punaisia hiuksia taas yhdestä syystä enemmän. Ostin kalliin paidan, joka nyt tietysti oli valkoinen, mutta eipä ollut valkoinen enää sen jälkeen kun Provinssi-sää yllätti ja kasteli ikihyviksi. Hienoa, eikä se perkeleen väri edes lähtenyt kunnolla pois siitä paidasta. Yks syy lisää miksi haluan tästä väristä eroon, suututtaa. :X enkä kyllä todellakaan kysele kenenkään lupaa siihen. Neljä vuotta pinkkejä paidankauluksia alkaa riittää, mm!

Ainiin, ja ens joulukuussa Musettaa jälleen ♥ AAA

Nytten pitäisi siivota tämä conin jälkeinen kaaos viimein huoneesta, kun tuppaa olemaan vähän tavarat hukassa.. Bazinga-paita on joutunut mustan aukon syömäksi eikä murusen antamaa lahjakorttia löydy mistään. Niin paljon tavaraa, niin vähän tilaa. Ehkä alkais olla aika muuttaa kotoa pois, niin oliskin sitä tilaa.. Huoneen lattialla muutenkin alkaa olemaan kaikkea sellaista lahjaksi saatua tavaraa, mitä ei täällä tule käytettyä, kuten kahvinkeitin.. hmm.