Unta, unta ja lisää unta. Luntaki vois tulla

Viimeiset viikot on menny ihmetellessä, kun väsyttää niin jukelittomasti, muttei unta tule. Johtuneeko siitä sitten, kun ressaa ja ei oo menny ihan viimeisimmän päälle jutut, joita ollut nyt meneillään.

Turhautumisen tunne oli aika valtava, mutta piti lopuksi niellä ylpeytensä ja pyytää apuja noitten kouluhommien kanssa, taas. Oon yrittänyt viime viikon ja tämän viikon lueskella niinkin rakasta aihetta, kuin anatomiaa ja fysiologiaa. Tämän, jos jonkun olisin halunnut onnistuvan niin, että olisin päässyt ihan luennolle.. mutta eipä voi mitään, yksin hajoilua ja seinään heittelyä ollut siis ilmassa ja raa'asti.. XD

Voi apua anteeksi, naurattaa vaan ihan liikaa kaiken lukeman jälkeen.. X''DDD löytyi  vähän googlettamalla tämmöinenkin teoria aivojen eri alueista. 

Viime viikolla oli jotain muutakin. Minä vakuutusasioita hankalana pitävä ja muutenkin vähän asioita tutkineeni en oikeastaan osannut ajatella tämmöistäkin sotkua kaiken muun päälle.

Isoveljen sanojen mukainen "hömppävakuutukseni" loppui viimein ja siitä jo jokin aika sitten kävin teettämässä uuden vakuutuksen. Inhottavaa, kiusallista ja turhan virallista touhua. Siellä meni melkein tunti kaikkine typerine selityksineen. ´___`

Rehellisesti sanottuna omaa tietämättömyyttäni ei tullut mieleenkään, että voisin olla liian sairas saamaan tavallista sairaskuluvakuutusta itselleni. Minä mitään sairas ole. Kuitenkin enemmän asiaa ajatellen.. no. Kaveri sanoi tuossa viime viikolla hyvin, että eiväthän kyseiset laitokset mitään hyväntekeväisyyttä tee, rahankuvat silmissä vain. Ja niinhän se on, ikävä kyllä. Pitää mennä takaisin ja kysellä, että saanko tällä terveydelläni sitten yhtikäs mitään vakuutusta itselleni
Kahden viikon päästä pitäis olla katsomassa Musea Hartwall-areenalla, niin harmittihan tommonen päätös sitten. Ajattelin, että tuolla reissulla törsään ja ettin ihmisille lahjoja ja muuta. Onnekseni porukat lupailivat auttaa noiden kanssa, ei yksin tarvi murehtia.. Oon kyllä sillä tavalla onnekas.

Yks suosikkibiiseistäni Muselta, videokin on niin jäätävä.

Tosin ihan minuutti sitten eräs vanha luokkalaiseni tuli kysymään, että olisiko töiden puutetta. Tuli vähän puun takaa, mutta totta mooses jos vain joku minut selkävammaisena ja opiskelijana toistaiseksi ottaa johonkin hommiin, niin käyhän se. Ilta/yöhommista olisi kuulemma kyse, muuta en oikeastaan tiedäkään vielä, pitääpä katsoa. Ei haittais ylimääräinen taskussa yhtään.


Oli hauska huomata taas, kun verikokeissa kävi, miten ajatuskin siitä, että joku törkkää neulan sun käteen ja veri valuu putkeen, alkaa oksettaa :D siis hyi kauhea sentään, meinas laatta lentää. Mua ei häväytä toisen ihmisen pistäminen tai verinäytteen otto, mut en tiedä sitten, mikä omalla kohdalla tekee siitä niin kamalaa.

Pieniä iloja täältä arjesta onneksi löytyy. Oon alkanut katsomaan Nip/Tuckkia oikein kunnolla, kun sitä Netflixistä löytyi. Muistan, kuinka sitä tuli telkusta joskus aikaa sitten ja äitini mielestä kyseinen sarja oli ihan sairas. No onhan se, mutta hyvällä tavalla. =D

Adventure Timen aivottomuus on myös ollut aika aktiivisesti mukana, tuulettaa hyvin päätä punaosluista ja keskushermoston toimintatavoista. Noihin tehtäviin on tosi vaikea keskittyä välillä. Kivointa on kuitenkin ollut se, miten on tullu tosi monien ihmisten kanssa oltua yhteyksissä. Pelaten kimpassa tai viestitellen, soitellen myös. Joulu ja uusvuosi tulee, lähes koko kuukausi on täynnä, mikäli rahat antaa myöden.  Täytynee siis toivoa salaa, että tuo oma kunto kestäis ja saisin hetkeksi jotain töitä ja samalla kykenisin kulkemaan harjoittelussa.. vähän mietityttää kyllä, mut koettamalla, eipä sitä muuten voi tietää.

Myönnän sen, pelattua on tullut kyllä ihan kiitettävästi. Pystyy kaiken myllerryksenkin keskellä uppoutumaan ja unohtamaan kaiken ikävän hetkeksi. Vielä kun on kauheeta läppää ja vielä kamalampaa seuraa niin voila.♥

Voi tätä etenemisen riemua

Sain koulutuspäälliköltä sähköpostia, missä hän kertoi saaneensa tämän hetkiseen lääkehoidon opettajaan yhteyden ja pääsen jatkamaan kesken jäänyttä kurssia hänen kanssaan. Lisäksi hän ilmoitti, että mahdollisesti kolmen viikon kuluttua pääsen viimein aloittamaan työharjoittelujaksoni. VIIMEIN.  Ei siinä kauaa mennytkäään.

Lisäksi tuo etätehtävien tekeminen on muutenkin ollut aika nihkeää touhua ja pääsisinkin vielä tammikuussa aloittaneiden kanssa ihan teoriatunneille.

Oon nyt jotenkin niin innoissani. Asiat etenevät ja valoa näkyy taas tunnelin päässä. Ehkä valmistun sittenkin, jonain päivänä.

Tosin nyt on kaikkein pahin Tera-buumi päällänsä, joten täytyy vain diilata sen kanssa ja totutella taas semmoiseen "normaaliin" rytmiin. Ei mulle ihan tavallista rytmiä tule tuon selkävaivan takia, mutta kuitenkin. Viimeisen pari viikkoa olen ollut aika tehokkaasti nenä kiinni Terassa, hyvä että on syödä muistanut välissä. Viimeksi pelannut Skyrimiä näin kovalla innolla.

No ei se mitään, pääasia että asiat alkavat viimein järjestyä.

Chill out

Keskiviikkona avokin porukat lähti reissaamaan jokavuotiselle syyslomalleen Täällä talo siis tyhjänä, olkkari vallattuna, kohta täällä on varmaan kolme konetta ja hikinen pelitunnelma... XDD

Tuossa keskiviikkona kuunnellessani miehen ja ihanaisen ystäväiseni kavereineen pelaamassa kyseistä peliä, ei tullut enää vaan kysymykseenkään viivytellä TERAn tilaamista itsellekin. Mies sai siis kuulemaan kaiuttimistaan kaverini äänen ja meinasin saada paskahalvauksen. ;;;O;;; Niin kuin vieressä olisi ollut. Yhyy.

No, eilen sain sitten pelin asennettua koneelleni ja.. no. Pelattiin joku parisen tuntia...

Ihan kauheeta oli hetken aikaa. Siis oon kyllä pelannut tommosia nettiroolipelejä ennenkin, mut siitä on.. neljä-viis vuotta? X'DDD Guild Warsista on tosi vähän edes muistikuviakaan enään. Aionia yritin tuos pari vuotta sitten privaattiservereillä pelailla, mutta se kusi niin pahasti jatkuvasti silmään, että ei kyennyt. (Juu privaservut kusee aina, mut olin sillon niin köyhä kuukausimaksullisille peleille.. D':)

Ok, no ehkä tänään uus yritys. Ehkä tämä tästä lähtee taas pian, pienen alkukankeuden jälkeen.. |'D

Paljon olisi asiaa, mutta ei nyt oikein malta tällä kertaa selitellä. Helsinkiin menen ens viikolla käymään, mut en nyt siitä vielä oikeastaan halua lupailla mitään, kun ei ole mitään käsitystä, mitä siellä tapahtuu.. |'D tai on, mutta kuumottaa niin pirusti, että saa nähdä, skippaanko ja menenkö vain suoraan isoveljen ja siitä Lahteen Afenin luo.

Vanhat punaiset pirennykset saivat uuden kehitysasteen beibipinkkien hiuksieni myötä. Mustaa sokkia länttäsin niihin vain, ei rasittuneetkaan sen kummemmin. Ei ollu lainkaan hassuman näköinen. Tarpeeksi korkealle kun laittoi niin melkein meni omista hiuksista. |'3 tuli niitä vähän lyhennettyäkin kyllä.

Mutta nyt pelaamaan! Ciao!~